Tässäpä painavaa asiaa. Vaikka on pitkä teksti, kannattaa lukea loppuun saakka.
Kannanoton jakelu: Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Kuusamon kaupunki / Naturpolis Kuusamo, vesialueidenomistajat ja Suomen Vapaa-ajan Keskusliitto (SVK)
Alkuperäinen kannanotto löytyy osoitteesta http://www.siilasmajankilta.com/siilasmaja.htm
----
Käylän kalanviljelylaitoksen Kitkajärven, Kitka-, Kuusinki- ja Oulanka/Savinajoen taimenkannat ovat Suomen arvokkaimmat vaellustaimenkannat. Kitkajärven järvitaimenkanta on uhanalainen ja Kitkajoen Jyrävän vesiputouksen alapuolisten Kitka-, Oulanka/Savina ja Kuusinkijoen vaellustaimenet ovat käytännössä jääkauden jälkeen makeaan veteen loukkuun jäänyt meritaimenkanta, joka nousee Venäjän Pää- ja Paanajärvistä Suomen puolen jokiin (Kitka, Kuusinki, Oulanka/Savina) pelkästään kudulle (mahalaukku surkastunut ja käyttäytyminen meritaimenten tapaan). Aiheesta on tutkimuksen kirjoittanut Mare Saraniemi: ”Kudulle nouseva Oulangan taimen”. Näiden erityisten ja uhanalaisten taimenten geenipankit, emokalaparvet tulee jatkossakin säilyttää omassa vesistössään – joka on vieläpä tautivapaa.
Viehekalastus on sallittua Kuusinkijoella 1.6. - 31.8.2016.
Viehekalastuksessa jokialueilla:
- Sallitaan perinteinen vapakalastus 1 vapa/kalastaja ja vapaa kohti enintään kaksi perhoa tai muuta viehettä.
- Mato-onkikalastus on kielletty. Elävän syötin tai siihen verrattavan luonnollisen syötin käyttö kielletty. Jigin, mutu-leechin ja täkyraksin käyttö on kiellettyä.
- Harjuksen pyynti 8 – 20 koukkukoolla on sallittu lisäpainoilla (ns. urripyynti). Huom! Uistinkalastuksessa lisäpainon käyttö kielletty.
- Huom! Nostokoukun käyttö kielletty Kuusinkijoella.
- Suositellaan väkäsemättömien koukkujen käyttöä
Saalisrajoitus:
- 1 taimen / lupavuorokausi (2 taimenta max / kausi / 1 taimen/vuorokausi, taimenkiintiövuorokausi alkaa o.oo)
- Muualta kuin suusta tarttunut kala, sekä ”talvikot” pitää päästää takaisin veteen.
- Tammukoita ei ole.
- Pilkkiminen on kielletty kaikilla jokialueilla (KL 8 § ja 12 §).
- Veneestä kalastaminen ja kelluntarenkaan käyttö kalastuksessa on kielletty.
Viehelupa osakkaille, osakkaiden puolisoille ja osakkaiden lapsille Kuusinkijoelle maksaa:
- 10 euroa/vrk
- 50 euroa/kausi
- Vieheluvat olivat henkilökohtaisia.
- Alle 15- vuotiaat saivat kalastaa ilmaiseksi luvan lunastaneen huoltajan seurassa. 15- 18 vuotiaat saavat luvan puoleen hintaan ns. nuorisolupa.
- Koululais- ja leirikouluryhmät saavat kalastaa ilman lupaa luvan lunastaneiden huoltajien/valvojien seurassa.
Muiden kuin osakkaiden lupamaksut Kuusinkijoelle lupa maksaa:
- 15 euroa / vrk
Paikkakuntalainen ei osakas
- 15 euroa / vrk
- 70 euroa / kausi
- Alle 15- vuotiaat saavat kalastaa ilmaiseksi luvan lunastaneen huoltajan seurassa.
- Koululais- ja leirikouluryhmät saavat kalastaa ilman lupaa luvat lunastaneiden huoltajien/valvojien seurassa.
Rauhoitusalueet:
- Raatekosken alapää - Haisusaaren välinen alue, n. 800 m.
- Rajavyöhyke - Valtakunnan raja, n. 800m.
OSA-AIKAISET RAUHOITUKSET:
- Rauhoitusalueet on merkitty maastoon.
- Takkupyörre (maastoon merk. alue n. 200 m.). 20.8.- 31.8. klo. 20.00 - 8.00 välinen aika.
- Hanhisuvanto KOKONAAN (ylärajaksi merkitään ”kallio”) 20.8.- 31.8. klo 20.00 - 8.00 välinen aika
- em. rauhoitukset alkavat 20.8.2012 klo 20.00
- Riippusillan alapuolelta rajavyöhykkeelle oleva alue 1.6.- 31.8. klo 20.00- 08.00 välisen ajan.
ALAMITAT JOKIALUEILLA:
- Harjus 35 cm
- Taimen 60 cm
Kansainvälisen Urheilukalastusliiton C.I.P.S:in kongressissa Portugalissa hyväksyttiin yksimielisesti Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) hakemus vuoden 2020 perhokalastuksen MM-kisojen järjestämisoikeudesta.
Kuusamossa kisattiin perhokalastuksen MM-kisat viimeksi vuonna 1989. Eri maiden edustajien hyvät muistot kisasta auttoivat Suomen valintaa, kun ehdolla oli muitakin maita.
Vuosien saatossa osallistuvien maiden määrä on kasvanut kaksinkertaiseksi. Vuoden 2020 kilpailuun odotetaan joukkueita yli kolmestakymmenestä maasta, yhteensä yli 250 henkeä.
MM-perhokalastuksen kilpailuvesiksi on alustavasti valittu jokia ja järviä Kuusamon, Taivalkosken ja Sallan alueilta. Jokiosuuksia tarvitaan kilpailun aikana yhteensä kaksikymmentä kilometriä.
Paikallisten kalastusseurojen ja muiden SVK:n seurojen jäsenten avulla etsitään Kuusinki-, Kitka- ja Kostonjoista mahdollisimman tasapuolisia alueita. Lisäksi harjoittelua varten tarvitaan Oulanka- ja Savinajokia. Järviksi valitaan kaksi soveltuvinta. Ehdolla ovat ainakin Porontima, Petäjälampi, Säkkilänjärvi ja Ajakka.
Lopulliset kilpailuvedet valikoituvat kansallisista kilpailuista saatavien kokemusten perusteella tulevien vuosien aikana.
MM-perhokalastuskisojen ajankohta tulee olemaan elokuun puolivälissä ja ne kestävät reilun viikon. Kilpailukeskus on Rukalla.
Suomen joukkueen jäsenet valitaan neljän vuoden näyttöjen perusteella. Tavoitteena on kirkastaa vuoden 1989 pronssi kullaksi. Tavoite ei ole helppo, sillä useiden maiden joukkueita tulee ennakkoon harjoittelemaan Kuusamon ja Taivalkosken kisavesiin.
Tämän vuoden MM-perhokalastusjoukkueemme matkustaa syyskuussa Coloradon Vailiin, jossa oman haasteensa asettaa totuttautuminen korkeaan ilmanalaan.
Perhokalastuksen Euroopan mestaruuskisat ovat Puolassa. Siellä maatamme edustaa kaksi joukkuetta, miehet ja ensimmäistä kertaa kokonaan naisista koostuva joukkue.
Joki palkitsi Eskon neljänkymmenen vuoden jälkeen 5,2 kg:n komialla kojamolla. Onnittelut!
Kuopion ja Vesannon pojat käväisivät ensimmäisen kerran Kuusingilla, eikä lopputulos ollut lainkaan huono: Kuvassa Tommi ja taimen, "rapiat" 4 kg.
"Kuusingin KuningasTaimen 20 vuotta" -juhlakisa käytiin huippuolosuhteissa. Kuusinkijoen vesitilanne on erinomainen ja taimenet pääsevät nousemaan hyvin Kuusamon jokiin. Kuusingin kalakisassa taimentapahtumat keskittyivät kisan aikana Raatehampaalle, jossa Paloniemen perhe sai useita kosketuksia nousevaan taimenparveen. Harjuskilpailussa saatiin seitsämän yli 35 cm mittaharjusta, kisan voitto harjuksen ollen Roy Elovaaran jopa 45 cm Putkosen suurharjus.
"Kisaan startattiin klo 15:45 koska ei kannata hoppuilla. Kisathan alkoi siis jo klo 15. Eli nautittiin Kuusingin leirintäalueella "virvokkeita" Ritan & Liffun luona ja odoteltiin kyytiä.
Suunnitelmathan oli jo tehty mihin mennään kalaan. Ainoastaan Votelta piti vielä saada viimeinen voitelu ennen joelle lähtöä. Tällä kertaa ei mentäisi taxilla kalaan vaan Riipinen Päivi toimi kuljetusvastaavana Pekalle, Tiinalle ja allekirjoittaneelle. Kyllä ne kalat odottaa joessa, mihkäs ne sieltä lähtisi joten turha hötkyily pois.
No sitten kyyti saapui ja tehtiin suunnitelman muutos taktiikkaan eli kaikki uusiksi joka vain kannatti. Tutuille ottipaikoille, lähdettiin siis Putkoselle kalaan. Siellä normaalit paikat koluttiin, mutta "harrit" oli luokkaa 34cm eli ei isomuksia ollut heti tarjolla. Noin 2h kalastuksen jälkeen ei vielä siis kunnollista saalisti saatu.
Kohta pitäisi lähteä saunomaan ja ei saalista, no eihän siinä mitään, maisemat ja seura oli hyvää. Nautittiin siis siitä mitä tarjolla oli.
Sitten jutulle saapui muitakin tuttuja, Karri ja Jani jotka ovat myös osasyyllisiä tähän kisavoittoon. He nimittäin "hoitivat" Päivin tarjoaman paluukyydin niin, että huomasin olevani ilman kyytiä leirille. Pojat sanoivat, että eivät he vielä ole lähdössä ja Päivi luuli että minäkin jäisin siis vielä kalaan. No niin jäinkin, kiitos siis tästä osiosta kuuluu Seinäjoen häjyille. No hätäkös se jokivarressa on olla. Eli perinteistä rupattelua ja maailman parantamista.
Sitten alkoikin jo välillä uuden kalastajan koulutus eli Tiinan "neitsyys Kuusinkijoella" oli aika viedä ja rakentelin perukkeet ja valitsin yhden luottoperhon eli muurahaisen jäljitelmän, oranssilla keskirungolla ja mustalla häkilällä 12 koukussa.
Tokaisin että näillä sinä Tiina ainakin saat kalan se on varma. Sanoin että kokeilen itse tuon yhden kohdan vielä kerran, koska jäi vaivaamaan miksi ei vihreä larva siinä toiminut vaikka siinä on aina kala. No pari heittoa juuri oikeaan paikkaan ja kala kiinni. Isomushan se oli, oma mittaus oli noin 44cm eli nirri pois ja "moottori" ulos eli siis suomeksi perkaus, mutta kidukset piti jättää kisasääntöjen takia. Oma osuus siis suoritettu ja nyt voi vain nauttia ja katsella josko muutkin saisivat kalaa.
No sitten mietintään miten täältä pääsee pois! Siinä vaiheessa astuu Mikko kuvioon joka heitti leirille, kiitos siitä. Lopullinen pituus oli 45cm ja painoa 820g jolla vietiin siis ykköspokaali takan reunalle, entisten viereen. Tämäkin oli siis kaikessa muodossa tiimityötä ja monen sattuman summa joten kiitos kaikille vielä kerran."
KuningasTaimen -kiertopalkinnon voittaja Janne Paloniemi kertoo, ettei hän ensin meinannut osallistua kalakisaan, mutta sisko Minna Seppälä sai houkuteltua kalalle. Paloniemi sai etiäisen että Raatehampaaseen pitää mennä, vaikka ei yleensä tule niin paljon siinä kalastettua, mutta nyt kovan veen aikaan muistu mieleen että kun joessa oli ennen vettä paremmin eikä vesi humpannut niin kovalla vedellä isäukko ja muut pitivät kesäisin leiriä Raatehampaassa ruukasivat siitä saada hyvin kaloja.
Paloniemi ensin kalasti omalla viininpunaisella streamer taimenperhollaan Raatehampaan yläpuolella kallion kyljen ja sitten siirtyi kohti Raatehampaan niskaan, kun perho kopsi pohjiin ja piti aloittaa teroittaa koukkua. Teroituksen jälkeen ei ollut kuin vavan mitan verran siimaa, kun hän heitti perhon Raatehampaan niskakivien yläpuolelle, josta parikiloinen taimen tarttui. Väsyttelyn ja mittauksen sekä kuvaksen jälkeen mitaksi saatiin 61 cm ja painoksi 2,4 kg.
Kalaa oli nousussa koska kohta jo siskolla oli Raatehampaassa vilkussa kiinni toinen joka kuitenkin onnistui karkaamaan. Sitten Jannella oli toinen taimen kiinni Raatehampaassa samassa perhossa, mutta ei pysynyt.
Tämän jälkeen hän siirtyi Raatehampaan yläpuolen koskelle tavoittelemaan nousevaa parvea uistimella ja saikin kallion kyljestä epämääräisen kopautuksen uistimeen.
"Menin samaan paikkaan perholla ja sain taimenen kiinni, mutta tämä oli alamittainen noin 57 cm ja 2,1 kg painoinen, joten vapautin takaisin jokeen."
Paloniemi kertoi olleensa erittäin tyytyväinen runsaisiin tapahtumiinsa ja kisakalastuksen onnistumiseen. Aikaisemmin hän on voittanut Kuusingin kisan 2001.
Kisan voittaja Janne Paloniemi toivoo, että Kuusingin voimalaitoksen humppaus saadaan loppumaan. Voimalaitoshan oli mennyt jälleen kiinni kisaa edeltävällä viikolla. Luparahoja käytettäisiin taimenen pienpoikasten tuki-istutuksien runsastuttamiseen.
Kilpailunjohtaja Jarmo Paloniemi kertoi, että taimenkisassa kokeiltiin ensi kerran sitä, että taimenet mitattiin ja laskettiin takaisin kutuvaellukselle. Kisailijoilta tuli kokeilusta kiitosta ja kritiikkiä. Kilpailun voittaja Janne Paloniemi totesi, että taimenkannan tilan takia kokeilua ymmärrettiin, mutta toisaalta sääntömuutos aiheutti haasteita yksin kalastajille.
"Asia on ajatuksena tosi hyvä, mutta tarvii viilausta, ehkä punnitus mittauksen sijaan", totesi Janne Paloniemi. Kilpailunjohtaja Jarmo Paloniemi totesi, että asiaa luvattiin pohtia ensi kesän kisaa varten ja myös kisa-ajan päällekkäisyys Muojärven kisan ja Veijon Vestifaalin kanssa tulee poistuisi. Kalastuskilpailuun osallistui 67 kalastajaa.
KuningasTaimenen onnistuneita juhlapeijjaisia siivitti kuusamolaissukuinen artisti Jukka Takalo. Juhlayö sai ansaitun kruununsa, kun pari minuuttia kisan jälkeen Antti Väätäisen Melalammen niskasta uistimella saama suurtaimen tuotiin punnitukseen Kuusingin Leirintäalueelle. Kojamo painoi 4,5 kg. Kuvassa saamamies Väätäinen ja Kuusingin Leirintäalueen "KuningasTaimen" peijjaisten juhlaväki.
Kuusinki kiittää kalastajiaan!
Taimen sarja:
1) Janne Paloniemi 61 cm 2,4 kg
Harjus sarja:
1) Roy Elovaara 45 cm, 820 g
2) Pekka Mattila 38,5 cm 540 g
3) Ville-Antti Jaakkola 38,5 cm 500 g
4) Pasi Raatikainen 37 cm 490 g
5) Veijo Jaakkola 36 cm 470 g
6) Jussi Sirviö 35 cm 420 g
7) Aki Hummasti 35 cm 380 g
Joukkuekisan voitto:
1) Jääli Cityn joukkueelle
Muut kalat sarja:
1) Paula Tokola (paras nainen) 610 g ahvenia
2) Aapo Väisänen (paras nuori) kivikala
Ville-Matias Turusella se kävi flaksi isolla äffällä, kun lähti Lohipyörteeseen kalalle. Taimenrecordit meni kerralla uusiksi 6,2 kg.n verran.
Oulun pojilla kävi hieman huonompi tuuri. Hanhiniskalta tarrasi uistimeen 4-5 kilon taimen, joka noin viiden minuutin väsyttelyn jälkeen kyllästyi touhuun ja katkaisi siimat. Videomateriaali väsytyksestä jäi onneksi jäljelle, joten talvellakin voi vielä tapahtunutta muistella.
Paidan väri tumma sininen.
Huom! Kuvan reinot eivät ole myytävänä.
Eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Pentu elää ja porskuttaa kotonaan :) Kiitokset kaikille!